Askel taaksepäin.

On joulukuun eka päivä kuluvaa vuotta 2016, mun 30v synttäripäivä. Meneillään on yksi maailman isoimmiksi kasvaneista startup-tapahtumista, Slush. Kaikenlainen yrittäjyys- ja startup-pöhinä käy kuumana perinteisessä mediassa ja somessa.

Munkin pitäis olla siellä Messukeskuksessa. Sen sijaan istun sohvalla, jokseenkin ahdistuneena. Rintaa painaa.

Ei tän näin pitänyt mennä.

Päätettiin juuri edellisenä iltana frendin kanssa, että laitetaan nykyinen versio Playinsta kiinni. Tiimi oli jo hajonnut. Tavatut sijoittajat eivät uskoneet siihen, että palvelusta saadaan tehtyä skaalautuva bisnes.

Playinin piti alunperin olla kopio Linkedinistä suunnattuna esports-pelaajille. Ekat iteraatiot oli liian geneerisiä. Viimeisimmässä versiossa mentiin sitten todella syvälle peleistä saatavaan dataan ja siitä luotavaan sisältöön, jota voitaisiin hyödyntää pelaajan profiilin ja pelien sosiaalisen verkoston luomisessa. Ideassa sinänsään ei ole mitään vikaa.

Slushin ekan päivän jälkeen tarkasteltiin kriittisesti tilannetta bissen äärellä. Totuus on, että nykyisellä MVP-versiolla palvelusta oltiin vielä aika kaukana rahaa tekevästä bisneksestä. Sijoittajien vastapallot bisnesmalleista, palvelun skaalautuvuudesta ja monien eri pelien tukemisesta palvelussa oli hyviä pointteja ja toimi herätyksenä tähän kriittiseen tarkasteluun.

Välillä täytyy hyväksyä hyvienkin ideoiden epäonnistuminen ja ottaa askel taaksepäin miettien asioita uudestaan.

Viikko sitten palvelun sulkeminen tuntui pahalta ajatukselta, sillä aikaa ja hikeä sen rakentamiseen oli upotettu paljon. Ahdisti.

Nyt alkaa jo helpottaa. Pitää vain miettiä uutta kulmaa ja lähestymistapaa.

Halusin jakaa tän stoorin, sillä monesti epäonnistumisista vaietaan. Ne ovat kuitenkin tärkeitä oppimisen ja kasvun paikkoja.

Eli välillä askel taaksepäin ja sitten mennään taas eteenpäin.

Tsemppiä ja menestystä kaikille!

-Aleksi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*